Näkymät

Suomessa uudisrakentamisen näkymät ovat edelleen heikot, ja rakentamista ylläpitävät suhdanteista vähemmän riippuvaiset korjausrakentamisen hankkeet. Asuntojen kuluttajakauppaa hidastaa talouden yleinen epävarmuus ja vanhojen asuntojen pidentyneet myyntiajat. Jatkuva kaupungistuminen vaikuttaa monin tavoin asuntomarkkinoihin ja kysynnän painopiste on pienissä kerrostaloasunnoissa kasvukeskuksissa. Myös vähäiset toimitilahankkeet keskittyvät kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Infrarakentamisen näkymät saivat hieman nostetta viime kesänä käytyjen minihallitusneuvotteluiden jälkeen, joskin näiden panostusten hyödyt realisoituvat kunnolla vasta vuodesta 2016 alkaen. Neuvottelujen tuloksena hallitus sitoutui edistämään merkittäviä liikennehankkeita, kuten Länsimetroa, Pisara-rataa sekä Tampereen kaupunkiraitiotietä. Infrarakentamisen näkymiä painavat talonrakentamisen heikko kehitys sekä väylien kunnossapidon määrärahojen leikkaaminen valtion budjetissa.

Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ovat käynnissä valtion monivuotiset liikenneinfran kehityssuunnitelmat. Maat panostavat myös energiantuotannon uudistamiseen, ja kasvukeskusten ympärille on tulevina vuosina suunnitteilla mittavia tie- ja raidehankkeita. Lisäksi yksityinen sektori jatkanee investointeja infrarakentamiseen.

Venäjällä näkymät pysyvät epävarmoina. Öljyn hinnan lasku ja investointien puute hidastaa maan talouskasvua ja heikentää rakentamisen yleistä markkinatilannetta. Ruplan heikentyminen nostaa asuntolainojen korkoja, mikä saattaa vähentää myös ns. comfort-luokan asuntojen kysyntää lähitulevaisuudessa. Infrarakentamisessa on käynnissä ja suunnitteilla useita valtion rahoittamia tieverkoston laajennus- ja korjaustöitä eripuolilla maata. Öljyn hinnan lasku rajoittaa kuitenkin valtion rahoituskykyä, mikä saattaa vaikuttaa infrarakentamisen projekteihin ja niiden priorisointiin tulevina vuosina.


Baltian maissa infrarakentamisen määrän arvioidaan vuonna 2015 laskevan, mutta kääntyvän kasvuun jälleen vuonna 2016. Maihin on suunnitteilla useita teiden rakennus- ja perusparannushankkeita, joista monet EU-rahoitteisia. Myös Rail Baltica -rautatiehankkeen käynnistyminen piristäisi infrarakentamisen markkinatilannetta kaikissa Baltian maissa.

 
TyökalutSulje