33 Rahoitusriskien hallinta

Lemminkäinen-konserni altistuu liiketoiminnassaan rahoitusriskeille, joista merkittävimpiä ovat rahoituksen saamis-, likviditeetti-, valuuttakurssi-, korko- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää epävarmuutta, jota rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat arvonmuutokset mahdollisesti aiheuttavat konsernin tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan periaatteisiin. Rahoituspolitiikka määrittää rahoitusriskien hallinnan ja rahoitustoimien toimintaperiaatteet ja vastuunjaot. Politiikkaa arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään vuosittain.

Rahoituspolitiikan toteutuksesta vastaa Konsernirahoitus-yksikkö, joka pääasiallisesti vastaa rahoitusriskien hallinnasta, ja johon konsernin rahoitustoimet on keskitetty. Konsernin rahoituspolitiikka määrittää Konsernirahoituksen ja liiketoimintayksiköiden välisen vastuunjaon osa-alueittain. Konserniyhtiöiden vastuulla on toimittaa ajantasaista ja täsmällistä tietoa Konsernirahoitukselle liiketoimintansa rahoitukseen liittyvistä asioista. Konsernirahoitus toimii konsernin sisäisenä pankkina sekä hallinnoi, ohjeistaa ja tukee konserniyhtiöitä rahoitusasioissa siten, että konsernin rahoitustarpeet tulee tyydytettyä ja rahoitusriskejä hallinnoidaan rahoituspolitiikan mukaisesti tehokkaalla tavalla.

Rahoituksen hankinta- ja likviditeettiriski

Konsernin pyrkimyksenä on turvata rahoituksen saatavuus, optimoida likvidien varojen käyttö liiketoimintojen rahoittamisessa sekä minimoida korko- ja muut rahoituskustannukset. Konsernirahoitus vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta sekä huolehtii, että käytettävissä on riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Lisäksi se varmistaa, että konsernin velkojen ja luottolimiittien erääntymisprofiili jakautuu riittävän tasaisesti useille eri vuosille rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernin kirjanpidon mukaisten korollisten velkojen erääntymisjakauma on etupainotteinen. Syynä ovat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin kirjatut 127,1 miljoonan euron (73,1) vaihto-omaisuusyhtiöiden velat. Kyseiset velat ovat pääasiassa rakenteilla olevien asunto-osakeyhtiöiden pitkäaikaisia velkoja, jotka siirtyvät asunto-osakkeen ostajien vastattavaksi kohteiden luovutuksen yhteydessä. Myymättömien asuntojen osalta konserni vastaa velasta maksamalla asunnoista rahoitusvastiketta pitkän laina-ajan kuluessa. Konsernin käytettävissä olevat rahoituslähteet ja likvidit varat riittävät kattamaan lyhytaikaisten korollisten velkojen velvoitteet.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin likviditeettireservin tulee kaikkina aikoina vastata konsernin kokonaislikviditeettitarvetta, ja sen tulee olla nostettavissa viiden pankkipäivän sisällä ilman lisämaksuja. Konsernin kokonaislikviditeettitarve koostuu päivittäisen operatiivisen liiketoiminnan likviditeettitarpeesta, riskilisätarpeesta ja strategisesta likviditeettitarpeesta. Konsernin likviditeetinhallinta perustuu kuukausittain tehtävään rahoitusennusteeseen sekä päivittäiseen kassasuunnitteluun. Likviditeettiylijäämän kokoaminen toteutetaan sisäisillä transaktioilla ja konsernitilien avulla.

Liiketoiminnan kausiluontoisuuden vuoksi kausiluototuksen merkitys on suuri. Kausivaihtelun vaikutusta lyhytaikaisen likviditeetin tarpeeseen hallitaan käyttämällä yritystodistusohjelmaa, sitovia rahoituslimiittejä sekä luotollisia tilejä. Konsernin yritystodistusohjelman koko on 300 miljoonaa euroa (300 milj. euroa), josta käytössä 31.12.2014 oli 63,4 miljoonaa euroa (150,2 milj. euroa). Lemminkäisellä on 185 miljoonan euron syndikoitu kolmivuotinen valmiusluottolimiitti. Luottolimiitti on sitova ja vakuudeton, ja se erääntyy maaliskuussa 2016. Konsernilla oli käyttämättä vuoden lopussa yhteismäärältään 185,0 miljoonaa euroa (175,0 milj. euroa) sitovia luottolimiittejä sekä 33,2 miljoonaa euroa (44,0 milj. euroa) tililimiittejä. Likvidien varojen määrä 31.12.2014 oli 134,2 miljoonaa euroa (81,1 milj. euroa).

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimuksiin perustuvat kassavirrat

1 000 euroa 2015 2016 2017 2018 2019 2020– Yhteensä
31.12.2014






Korolliset velat 218 072 23 629 17 900 14 537 113 269 2 172 389 578
Korkojohdannaiset 319 320 319 162

1 119
Valuuttajohdannaiset







Maksettavat rahavirrat 77 180




77 180

Saatavat rahavirrat -81 905




-81 905
Hyödykejohdannaiset







Maksettavat rahavirrat 1 335 505



1 840

Saatavat rahavirrat -87




-87
Muut rahoitusvelat 179 856 69 23 559 23 120 180 649
Ostovelat 89 220




89 220
Annetut takaukset 14 413 1 519


254 16 186

498 402 26 041 18 242 15 258 113 292 2 546 673 780









1 000 euroa 2014 2015 2016 2017 2018 2019– Yhteensä
31.12.2013






Korolliset velat 352 436 18 912 23 433 8 972 5 656 7 535 416 945
Korkojohdannaiset 346 247 248 247 118
1 206
Valuuttajohdannaiset







Maksettavat rahavirrat 106 015




106 015

Saatavat rahavirrat -106 552




-106 552
Hyödykejohdannaiset







Maksettavat rahavirrat 593 97 321


1 011

Saatavat rahavirrat -14 -9



-23
Muut rahoitusvelat 245 861 2 279 535


248 675
Ostovelat 139 568




139 568
Annetut takaukset 17 413
1 519

254 19 186

755 664 21 526 26 056 9 219 5 774 7 790 826 029









                 

Valuuttakurssiriski

Valuuttakurssiriskien hallinnan tavoitteena on vähentää epävarmuutta, jota valuuttakurssimuutokset aiheuttavat kassavirtojen, liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen sekä muiden tase-erien tuleviin arvoihin. Valuuttakurssiriski koostuu pääasiassa translaatioriskistä ja transaktioriskistä.

Translaatioriski käsittää ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muunnosta konsernin kotivaluuttaan aiheutuvat valuuttakurssierot. Kirjanpitoon kirjattavaa translaatioriskiä aiheuttavat ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt oman pääoman sijoitukset ja kertyneet voittovarat, joiden laskennalliset vaikutukset näkyvät oman pääoman muuntoeroissa. Lemminkäinen-konsernilla on ulkomaisia nettosijoituksia useissa eri valuutoissa. Merkittävimmät valuutat, joista konsernin translaatioriskit muodostuivat vuonna 2014, olivat Venäjän rupla ja Norjan kruunu, joihin todennäköisesti myös jatkossa liittyy suurin translaatioriski. Muuntoerojen muutos vuonna 2014 oli -18,6 miljoonaa euroa, josta Venäjän rupla aiheutti -15,8 miljoonaa euroa ja Norjan kruunu -2,7 miljoonaa euroa. Raportoitavaa translaatioriskiä aiheuttaa myös raportoitavan kauden tuloslaskelma, jonka vaikutus näkyy suoraan muun muassa konsernin raportoitavassa euromääräisessä liikevaihdossa ja liiketuloksessa. Vuonna 2014 valuuttakurssimuutosten vaikutus konsernin euromääräiseen liikevaihtoon oli -73,2 miljoonaa euroa, josta venäjän ruplasta aiheutui -40,0 miljoonaa euroa ja norjan kruunusta -19,7 miljoonaa euroa, ja liiketulokseen -5,0 miljoonaa euroa, josta Venäjän ruplan osuus oli -4,3 miljoonaa euroa ja Norjan kruunun osuus -0,6 miljoonaa euroa. Rahoituspolitiikan mukaisesti Lemminkäinen-konserni suojautuu translaatioriskeiltä ensisijaisesti pitämällä oman pääoman sijoitukset ulkomaisissa yhtiöissään optimaalisen pieninä eikä siten käytä rahoitusinstrumentteja translaatioriskeiltä suojautumiseen.

Transaktioriski muodostuu liike- ja rahoitustoiminnan valuuttamääräisistä transaktioista. Liiketoiminnan valuuttakurssiriskejä pyritään suojaamaan ensisijaisesti operatiivisin keinoin. Jäljelle jäävä osa transaktioriskistä suojataan käyttämällä muun muassa valuuttalainoja tai valuuttajohdannaisia.

Konserniyhtiöt vastaavat transaktioriskiasemansa tunnistamisesta, raportoinnista, ennustamisesta sekä nettoposition suojaamisesta sisäisillä transaktioilla konsernirahoituksen kanssa. Konsernirahoitus on vastuussa konsernin riskipositioiden suojaamisesta ulkoisina transaktioina rahoituspolitiikan mukaisesti. Pääsääntö on, että merkittävät tarkasteluhetkeä seuraavalle 12 kuukaudelle ennustetut ja varmat nettopositiot suojataan suojausasteiden vaihdellessa välillä 25–100 prosenttia painottaen ensimmäistä 6 kuukautta.

Merkittävimmät valuutat, joista konsernin transaktioriskit muodostuivat vuonna 2014, olivat Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu. Nämä transaktioriskiasemat aiheutuivat pääasiassa myynti- ja ostotoimista sekä saamisista ja veloista. Konserni ei ole vuonna 2014 soveltanut suojauslaskentaa transaktioriskien suojaukseen.

Transaktioriskin herkkyysanalyysi

Valuuttakurssien muutoksista aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/–10 %
  • positio sisältää Ruotsin kruunu- ja Venäjän ruplamääräiset rahoitusvarat ja -velat 
  • positio ei sisällä ennustettuja tulevia kassavirtoja 
  • herkkyyden laskemisessa ei ole otettu huomioon veroja
1 000 euroa Transaktiopositio +/- 10 % vaikutus tuloslaskelmaan
31.12.2014

EUR/SEK 369 -34 / +41
EUR/RUB 264 -24 / +29








1 000 euroa Transaktiopositio +/- 10 % vaikutus tuloslaskelmaan
31.12.2013





EUR/SEK -2 432 +221 / -270
EUR/RUB -6 432 +585 / -715









Korkoriski

Lemminkäinen-konsernin korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen vaihtelun aiheuttamat muutokset konsernin tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon. Konsernirahoitus hallinnoi ja valvoo korkoriskipositiota. Konsernin korkoriski muodostuu pääasiassa liiketoiminnan rahoittamiseen liittyvistä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista laina- ja leasingsopimuksista, korollisista rahoitussaamisista sekä korkojohdannaisista. Korkotason muutokset vaikuttavat tuloslaskelma- ja tase-eriin.

Konsernin korkoriski saadaan pienimmäksi asettamalla konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika samaksi kuin liiketoiminnan korkoherkkyys. Konsernin liiketoiminnan korkoherkkyyden on arvioitu olevan noin 15 kuukautta. Rahoituspolitiikka määrittää tämän pohjalta konsernin velkojen keskimääräiseksi korkosidonnaisuusajaksi 12–18 kuukautta. Konsernin tavoitteena on myös pitää koron vaihtelulta suojattuna 40–65 prosenttia valuuttakohtaisesta velkamäärästä.

Konserni voi ottaa pitkäaikaista velkaa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten velkojen suhdetta voidaan muuttaa korkojohdannaisilla. Vuonna 2014 konserni on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskinsä hallinnassa. Osa koronvaihtosopimuksista on ollut suojauslaskennan piirissä ja niistä syntyvä suojaustulos on kirjattu korkokuluihin 2014. Suojauslaskennasta ei ole kirjattu tehottomuutta tilikaudelle. Suojauslaskennassa olleet koronvaihtosopimukset ovat erääntyneet ja suojauslaskenta lopetettu tilikauden kauden aikana.

Korkotason muutoksilla ei ole vuonna 2014 ollut tavallisuudesta poikkeavaa vaikutusta konsernin liiketoimintaan. Korkotason merkittävällä nousulla saattaa kuitenkin olla haitallista vaikutusta asuntojen kysyntään.

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • korkotason muutokseksi oletetaan yksi prosenttiyksikkö
  • positio sisältää vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat, vaihtuvakorkoiset rahoitussaamiset sekä korkojohdannaiset
  • kaikki muut tekijät korkotason muutosta lukuun ottamatta pysyvät vakioina
  • herkkyyden laskemisessa ei ole otettu huomioon veroja
1 000 euroa Korkopositio Vaikutus tuloslaskelmaan (+1 %) Vaikutus tuloslaskelmaan (-1 %) Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin (+1 %) Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin (-1 %)
31.12.2014




Vaihtuvakorkoiset velat -182 901 -1 829 1 829

Vaihtuvakorkoiset saamiset 134 547 1 345 -1 345

Korkojohdannaiset 40 000 1 295 -1 358





-8 354 812 -875


1 000 euroa Korkopositio Vaikutus tuloslaskelmaan (+1 %) Vaikutus tuloslaskelmaan (-1 %) Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin (+1 %) Vaikutus muihin laajan tuloksen eriin (-1 %)
31.12.2013

Vaihtuvakorkoiset velat -172 028 -1 720 1 720

Vaihtuvakorkoiset saamiset 81 845 818 -818

Korkojohdannaiset 47 180 1 606 -1 699 9 -9




-43 003 704 -798 9 -9

Hyödykehintariski

Konsernin päällystystoimintaan liittyy bitumin hintariski. Bitumin hinta määräytyy käytännössä öljyn maailmanmarkkinahinnan mukaisesti. Bitumin hintariskiltä on suojauduttu kiintein ostohinnoin, myyntisopimusten hintaklausuulein ja johdannaisin, joihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa. Konserniyrityksissä oli tilinpäätöspäivänä bitumijohdannaisilla suojattuna yhteensä 11 000 mt (58 933 mt) bitumiostoja.

Luottoriski

Luottoriski syntyy tilanteessa, jossa vastapuoli ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan aiheuttaen toiselle osapuolelle taloudellisen tappion. Lemminkäinen on määritellyt asiakassaamisten luottopolitiikan, jonka päämääränä on lisätä kannattavaa myyntiä luottoriskit ennakolta tunnistaen ja halliten. Luottopolitiikka määrittelee Lemminkäinen-konsernille luottokauppaa ja perintää koskevat vähimmäisvaatimukset. Luottoriskien määrittelijänä toimii konsernin luotonvalvonta ja luottoriskien hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt.

Pääosa liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin sekä alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Konserni altistuu luottoriskille pääasiassa konsernin myyntisaatavien, talletusten ja johdannaisiin liittyvien saamisten kautta. Luottoriskin enimmäismäärä on edellä mainittujen erien yhteenlaskettu tasearvo. Myyntisaamisten määrä ja erääntyminen on esitetty seuraavassa taulukossa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, myyntisaatavat jakautuvat usean eri asiakkaan kesken usealle markkina-alueelle. Sopimuksen tehnyt liiketoimintayksikkö seuraa saatavatilannetta aktiivisesti. Mikäli liiketoimintayksiköt neuvottelevat saatavien ehdoista uudelleen, se tapahtuu konsernin luottopolitiikan vaatimusten mukaisesti. Luottotappioriskiä voidaan pienentää vakuuksilla, pääsääntöisesti pankkitakauksilla ja pankkitalletuksilla. Lemminkäinen käyttää myös myyntisaatavien myyntiä (factoring), mikä myös osaltaan pienentää luottoriskiä.

Lemminkäisen luottotappiot ovat olleet toiminnan laajuuteen nähden vähäiset. Merkittävimmät riskit liittyvät toimintaan Venäjällä, ja pääsääntönä Venäjän projekteissa on rakentaminen ainoastaan ennakkomaksuja vastaan. Mikäli luottotappioriskiä poikkeuksellisesti otetaan, se on aina ennakolta suhteutettu kyseisen hankkeen kateodotuksiin. Luottotappioiksi kirjataan oikeudelliseen perintään siirretyt saamiset.

Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan likvidejä varojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Likvidit varat sijoitetaan lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin ja vakavaraisten yhteistyöpankkien liikkeeseenlaskemiin sijoitustodistuksiin sekä hyvän luottoluokituksen omaavien yritysten yritystodistuksiin. Konsernirahoitus vastaa konsernin kassavaroihin, rahoitussijoituksiin ja muihin rahoitustransaktioihin liittyvästä vastapuoli- ja luottoriskien hallinnasta. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt vastapuolet ja niiden kriteerit. Vuoden 2014 lopussa vastapuoliriskiä pidettiin pienenä.

Myyntisaamisten ikäjakauma

1 000 euroa

31.12.2014 31.12.2013
Erääntymättömät


108 711
171 472
1–30 päivää erääntyneet


22 331
19 698
31–60 päivää erääntyneet


3 184
8 023
61–90 päivää erääntyneet


3 383
7 070
yli 90 päivää erääntyneet


6 131
8 889




143 740
215 152









Pääoman ja pääomarakenteen hallinta

Pääomalla tarkoitetaan Lemminkäinen-konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa ja korollista vierasta pääomaa. Lemminkäinen-konsernin pääoman hallinnalla pyritään varmistamaan kustannustehokkaasti konsernin liiketoiminta-alueiden toimintaedellytykset kilpailukykyisellä tasolla kaikissa suhdannetilanteissa, riittävä riskinkantokyky muun muassa rakennusurakoinnissa sekä hyvä velkojenhoito- ja osingonmaksukyky.

Konsernin korollisen vieraan pääoman määrään vaikuttavat muun muassa liiketoiminnan laajuus, tuotannon kausivaihtelut, yritysostot, investoinnit tuotantokalustoon, -rakennuksiin ja rakennusmaahan tai näiden myynnit sekä mahdolliset oman pääoman ehtoiset järjestelyt. Yhtiö seuraa jatkuvasti erityisesti velan määrää, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen sekä omavaraisuusastetta. Yhtiö seuraa pääoman kehitystä myös sijoitetun pääoman tuottoasteella. Hyvänä tuottona pidetään keskimäärin 18 prosenttia ylittävää tasoa pitkällä aikavälillä. Sijoitetun pääoman tuottoaste vuonna 2014 oli 13,5 prosenttia (-9,4 %).

Yhtiö saattaa ajoittain pyrkiä ostamaan jäljellä olevaa velkaamme takaisin käteisostoilla ja/tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vaihtamalla, avoimilla markkinoilla tehdyillä ostoilla, yksityisesti neuvotelluilla transaktioilla tai muulla tavalla. Summat saattavat olla merkittäviä. Yhtiö saattaa päättää säilyttää, kuollettaa tai myydä takaisinostetun velan. Mahdollinen myöhempi takaisinostetun velan myyminen voidaan tehdä käteistä tai muuta korvausta tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vastaan, ja kyseinen myynti voidaan toteuttaa avoimilla markkinoilla tehtävinä tarjouksina, yksityisesti neuvoteltuina transaktioina tai muulla tavalla. Mahdolliset jäljellä olevan velan takaisinostot tai vaihdot tai mahdolliset myöhemmät takaisinostetun velan myynnit tai vaihdot riippuvat vallitsevista markkinaolosuhteista, likviditeettitarpeesta, sopimusrajoitteista ja muista tekijöistä.

Joihinkin konsernin rahoitussopimuksiin liittyy kaksi neljännesvuosittain tarkasteltavaa ja neljän edeltävän vuosineljänneksen keskiarvona laskettavaa taloudellista tunnuslukukovenanttia: nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku sekä omavaraisuusaste.. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nettovelan ja käyttökatteen tunnuslukukovenantti ei täyttynyt. Yhtiö käynnisti tämän vuoksi tiettyjen luotonantajapankkien kanssa neuvottelut, jotka saatiin päätökseen 21.5.2014. Neuvottelujen tuloksena yhtiö on sitoutunut muun muassa vahvistamaan tasettaan noin 100 miljoonalla eurolla. Vuoden kolmannella neljänneksellä yhtiö toteutti merkintäoikeusannin. Yhtiö keräsi annilla 29,3 miljoonan euron bruttovarat (27,3 milj. euron nettovarat). Tämän lisäksi yhtiö myy ydinliiketoimintaansa kuulumattomia omaisuuseriä ja toimintoja 70 miljoonalla eurolla syyskuun 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2014 lopussa myyntejä oli toteutettu yhteensä 21,5 miljoonalla eurolla. Yhtiö ei maksa osinkoa tilivuodelta 2014 ilman tiettyjen luotonantajapankkien suostumusta. Lisäksi yhtiö sopi vuoden toisella neljänneksellä luotonantajapankkien kanssa nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuehdon muutoksista vuoden 2014 toiselle ja kolmannelle neljännekselle. Vuoden lopussa yhtiö täytti tunnuslukukovenanttinsa.

Yhtiö on lisäksi toteuttanut useita muita toimenpiteitä taseen vahvistamiseksi ja rahoitusaseman parantamiseksi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtiö laski liikkeeseen 70 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (ns. hybridilainan). Vuoden toisella neljänneksellä yhtiö myi talotekniikkaliiketoimintansa 55,4 miljoonalla eurolla, kaupasta saadun kassavirran yhtiö käytti lyhytaikaisten velkojen takaisinmaksuun. Lisäksi yhtiö laski liikkeeseen kesäkuussa 2014 viisivuotisen 100 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Yhtiön liikkeeseenlaskemalla 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainalla uudelleenrahoitettiin lokakuussa 2014 erääntynyt 60 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina. Yhtiö maksaa lainalle puolivuosittain kiinteää 7,375 prosentin vuotuista korkoa. Joukkovelkakirjalainan ehtoihin sisältyy kaksi tapahtumaperusteista (incurrence-based) tunnuslukukovenanttia: omavaraisuusaste sekä nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku. Jos omavaraisuusasteeseen liittyvän kovenantin ehdot eivät täyty, yhtiön mahdollisuutta suorittaa eräitä maksuja, kuten omien osakkeiden ostoja ja oman pääoman ehtoisten lainojen lunastamisia, rajoitetaan. Jos nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun liittyvän kovenantin ehdot eivät täyty, yhtiön mahdollisuuksia nostaa lisävelkaa rajoitetaan.

Konsernin omaan pääomaan sisältyy kaksi 70 miljoonan euron oman pääoman ehtoista eräpäivätöntä joukkovelkakirjalainaa. Ensimmäinen on laskettu liikkeeseen maaliskuussa 2012 ja toinen maaliskuussa 2014. Nämä niin sanotut hybridilainat luokitellaan yhtiön omaan pääomaan kuuluvaksi, mutta velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eivätkä ne laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. Lainat ovat vakuudettomia ja muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Lainoilla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa ne takaisin oman harkinnan mukaan aikaisintaan neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta.

1 000 euroa


31.12.2014
31.12.2013
Korolliset velat


347 804
407 626
Likvidit varat


134 197
81 081
Korollinen nettovelka


213 607
326 544
Oma pääoma yhteensä


412 508
324 038
Omavaraisuusaste, %


37,1
27,3
Nettovelkaantumisaste, %


51,8
100,8
Sijoitetun pääoman tuotto, %


13,5
-9,4
 
TyökalutSulje