Case

Metro laajenee länteen

Viisi vuotta sitten aloitettu Länsimetro-urakka eteni vuoden 2014 aikana suurin harppauksin eteenpäin. Jatkoimme Tapiolan ja Matinkylän asemaurakoita, jotka aloitettiin 2013 ja valmistuvat 2015 loppuun mennessä.

Case

Aino-asuinkerrostalon toinen vaihe valmistui ennätysajassa

Aino-asuinkerrostalo sijaitsee Pietarin keskustassa Vasilin saaren historiallisella alueella. Kolmetoistakerroksinen rakennus koostuu kuudesta toisiinsa liitetystä osasta. Aino rakennettiin kahdessa vaiheessa, jotka valmistuivat vuosina 2013 ja 2014.

Case

Rantatunneli poistaa pullonkaulan

Vielä vuonna 2014 Tampereen Rantaväylän valoristeyksissä jonotetaan iltaruuhkan aikaan, mutta helpotusta on luvassa. Rantatunnelin rakentaminen parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä edistää Tampereen keskustan kehittämistä.

Case

Tiukat laatuvaatimukset saavutettiin Länsi-Norjan lentokenttäpäällystys­projektissa

Kesäkuussa 2014 saimme päätökseen toisen kiitoradan päällystyksen Stavangerin Solan lentokentällä Länsi-Norjassa. Projekti oli viimeisin useista lähiaikoina toteuttamistamme lentokenttäprojekteista Suomessa ja Norjassa. Saimme työn valmiiksi vain yhdeksässä päivässä ja saavutimme työlle asetetut erittäin tiukat laatuvaatimukset.

Case

Yksi meri - monta maisemaa

Rakennamme eri puolilla Helsinkiä uusia koteja sekä toimitiloja. Kohteita on tarjolla moneen erilaiseen tarpeeseen ja sijainti vaihtelee luonnon helmasta keskustan vilinään. Kaikille kohteille yhteistä on meri.

Case

Kivisydän lisää Oulun keskustan viihtyisyyttä ja turvallisuutta

Rakennamme Oulun keskustan alle Kivisydän-pysäköintilaitoksen, jonka avulla ydinkeskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa niin jalankulkijoille kuin yksityisautoilijoillekin. Samalla kaupunkikuvasta vapautuu tilaa kaupunkilaisten käyttöön.

Case

Kehitämme oppimisympäristöjä

Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme kouluja elinkaarimallilla Kuopiossa ja Oulussa sekä pian myös Pudasjärvellä. Tällaisissa hankkeissa katse on suunnattava kauas: millainen ympäristö tukee uusia tiedonhankinnan menetelmiä, virtuaalioppimista ja yhteistoiminnallisuutta?

Case

Parannusta Espoon liikenneyhteyksiin

Rakennamme Espooseen Turveradantien, Turunväylän yli kulkevan pääajoyhteyden, joka yhdistää Leppävaaran, Mankkaan ja Tapiolan alueet. Turveradantie yhdistetään Turunväylään samaan urakkaan kuuluvalla Turvesolmun eritasoliittymällä.

Case

Eduskuntatalo peruskorjauksella nykyaikaan

Aloitimme Eduskuntatalon päärakennuksen peruskorjauksen keväällä 2015. Työ jatkuu syksyyn 2017. Remontin ajaksi eduskunta muuttaa Sibelius-Akatemian rakennukseen, jonka konserttisalin muutimme talven 2014–2015 aikana täysistuntosaliksi.

Case

Uusi putoamissuojain helpottaa työtä, turvallisesti

Pyrimme työturvallisuudessa jatkuvasti kohti RT:n nolla tapaturmaa -tavoitetta ja kiinnitämme erityisesti huomiota suojavälineiden käyttöön. Kehitimme Helsingin Kahvikorttelin työmaalla uuden putoamissuojaimen, Sami-seipään.

Case

Massastabilointia meren äärellä

Helsingin uuden merellisen asuinalueen, Jätkäsaaren, edustalla siirrettiin vuosina 2012–2014 laivaväylää. Laivaliikenne Jätkäsaaressa sijaitsevaan Länsiterminaaliin on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, joten liikenteen turvallisuus ja aikataulujen pitävyys edellyttivät uutta väylälinjausta.

Case

Uusioasfaltin käyttö kasvussa Tanskassa

Uusioasfaltin käyttö Tanskassa nousi 26 prosenttiin koko asfaltintuotannostamme vuonna 2014.

Case

Opimme yhteisistä pelisäännöistä verkkokoulutusohjelman avulla

Noudatamme kaikessa toiminnassamme Lemminkäisen hyvän liiketavan periaatteita. Ne varmistavat, että noudatamme lakeja ja normeja jokaisessa toimintamaassamme. Hyvän liiketavan periaatteet koskettavat meitä kaikkia.

Case

Päällystykseen erikoistunut laboratorio

Keskuslaboratoriomme Tuusulassa, Suomessa, palvelee Lemminkäisen liiketoimintaa ja asiakkaitamme eri toimintamaissamme. Laboratorion erikoisosaamisala on infrarakentaminen, erityisesti päällystystoiminta.

Case

Metro laajenee länteen

Viisi vuotta sitten aloitettu Länsimetro-urakka eteni vuoden 2014 aikana suurin harppauksin eteenpäin. Jatkoimme Tapiolan ja Matinkylän asemaurakoita, jotka aloitettiin 2013 ja valmistuvat 2015 loppuun mennessä. Sekä Tapiolan että Matinkylän asemista tulee ennusteiden mukaan matkustajamääriltään suurimmat Espoon asemat, joiden kautta kulkee päivittäin 20 000–30 000 matkustajaa.

Aloitimme toukokuussa 2014 kolmannen asemaurakkamme, Niittykummun aseman rakentamisen. Niittykumpu oli pitkään vain asemavarauksena suunnitelmissa, mutta lokakuussa 2013 Espoon kaupunginvaltuusto päätti, että asema rakennetaan samassa aikataulussa muiden asemien kanssa. Kesän ajan ja alkusyksyllä teimme Niittykummun työmaalla ahkerasti töitä päivä-, ilta- ja viikonloppuvuoroissa. Niittykummun asemaurakka kattaa asemarakennuksen ja huoltotunnelin rakentamisen. Asiakkaamme teetti urakan projektinjohtourakkana eli urakan maksuperuste on aiemmista toteuttamistamme asemaurakoista poiketen tavoitehintainen ja perustuu asiakkaan kanssa avoimeen urakan kustannusseurantaan. Asema valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä.

Länsimetro-urakkamme siirtyi vuoden 2014 aikana maan alta maan päälle, kun saimme kaikki louhintatyöt päätökseen helmikuussa. Viiden vuoden aikana me ja muut rakennusyhtiöt louhimme kaksi rinnakkaista 13,9 kilometriä pitkää ratatunnelia sekä kahdeksan asemaa. Syyskuussa alkoi koko Länsimetron osalta päällysrakenneurakka, eli varsinainen ratatyö.

Syyskuussa 2014 Espoon kaupunginvaltuusto näytti vihreää valoa Länsimetron jatkolle välille Matinkylä–Kivenlahti. Matinkylän ja Kivenlahden välille rakennetaan seitsemän kilometriä uutta metrorataa sekä viisi asemaa; Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Case

Aino-asuinkerrostalon toinen vaihe valmistui ennätysajassa

Aino-asuinkerrostalo sijaitsee Pietarin keskustassa Vasilin saaren historiallisella alueella. Kolmetoistakerroksinen rakennus koostuu kuudesta toisiinsa liitetystä osasta. Aino rakennettiin kahdessa vaiheessa, jotka valmistuivat vuosina 2013 ja 2014. Lämmitetyssä parkkihallissa on 156 pysäköintipaikkaa, ja pohjakerroksessa on liiketiloja.

Ainutlaatuisia teknisiä ratkaisuja

Kerrostalossa hyödynnetään ainutlaatuista ympäristöystävällistä ja energiatehokasta rakennusteknologiaa, joka on integroitu kiinteäksi osaksi talon rakenteita, talotekniikkaa ja asuntojen pohjaratkaisuja. Asensimme kaikkiin asuntoihin älykotijärjestelmän, jolla asunnon lämmitystä voi säätää ja ohjata automaattisesti. Rakennuksessa on myös oma kaasuboilerijärjestelmä, jonka sääautomatiikka ohjaa lämmitystä ulkolämpötilan mukaan. Viimeistelyssä käytämme aina ympäristöystävällisiä materiaaleja Euroopan johtavilta valmistajilta.

Rakennus käyttöön aikataulusta edellä

Aino-asuinkerrostalon toisen vaiheen rakentaminen alkoi vuoden 2013 lopussa. Rakenneratkaisujen ja hyvin koordinoidun kolmivuorotyön ansiosta pystyimme tiivistämään ajan, joka kuluu yhden kerrospohjan rakentamiseen kolmessa lohkossa, seitsemään päivään, joista yksi kului betonin kovettumiseen. Näin saimme rakennuksen valmiiksi suunniteltua nopeammin. Ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet uusiin koteihinsa.

Uraauurtava päiväkoti

Luovutimme Aino-rakennuksessa sijaitsevan päiväkodin Pietarin kaupungille syyskuussa 2014. Ainon päiväkoti on ensimmäinen sosiaalinen kohde, jonka rakennusyhtiö on rakentanut ja luovuttanut kaupungille osana kaupunki-infraa. Päiväkoti on suunniteltu 60 lapselle, ja siinä on tilat kolmelle eri ikäryhmälle, musiikki- ja liikuntatila, keittiö, sairaanhoitohuone ja henkilökunnan tiloja. Päiväkoti avattiin tammikuussa 2015.

Case

Rantatunneli poistaa pullonkaulan

Vielä vuonna 2014 Tampereen Rantaväylän valoristeyksissä jonotetaan iltaruuhkan aikaan, mutta helpotusta on luvassa. Rantatunnelin rakentaminen parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä edistää Tampereen keskustan kehittämistä. Se vapauttaa Näsijärven rannalta tonttimaata noin 3 600 asukkaan Ranta-Tampellan asuinalueeksi.

Siirrämme Rantaväylän Santalahden ja Naistenlahden välisen osuuden Suomen pisimpään, 2,3 km pituiseen maantietunneliin, joka alittaa myös Tammerkosken. Tunnelin lisäksi rakennamme alueelle kaksi eritasoliittymää tie- ja katujärjestelyineen. Hankkeessa parannetaan 4,2 kilometrin pituudelta valtatie 12:ta.

”Vuoden 2014 aikana urakasta valmistui noin kolmasosa, ja noin 70 % tunnelista louhittiin valmiiksi. Tunnelin ulkopuolella teimme muun muassa maanleikkauksia, pohjanvahvistuksia ja avolouhintoja sekä pilaantuneen maan käsittelyä. Kaksi siltaa on valmiina. Työmaan vahvuus vuoden vaihteessa oli noin 360 henkilöä”, kertoo allianssin projektipäällikkö Esko Mulari Lemminkäiseltä.

Allianssissa on yhteistyön voimaa

Rantatunnelihankkeen toteuttaa allianssi, johon kuuluvat lisäksemme Tampereen kaupunki, Liikennevirasto, insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Allianssi on uraauurtava toteutusmalli Suomessa. Asiakas ja palveluntuottajat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä, yhteisellä organisaatiolla ja yhteisillä päätöksillä. Kaikki voittavat, kun hyödyt ja riskit jaetaan.

Yhteistyössä syntyneillä innovaatioilla vähennämme työmaasta aiheutuvia häiriöitä, säästämme kustannuksia ja nopeuttamme työn etenemistä. Yksi allianssin innovaatioista oli suunnitellun ajotunnelin paikan vaihtaminen. ”Teimme työmaan keskelle ajotunnelin olemassa olleesta Näsinkallion liikuntahallin työtunnelista. Etenemme keskeltä louhimalla kahta tietunnelia kohti itää ja kahta tietunnelia kohti länttä. Ilman tätä innovaatiota louhinta olisi jouduttu aloittamaan keskeltä nykyistä Rantaväylää, ja nykyliikenteelle olisi pitänyt rakentaa kiertotie aivan Näsijärven rannan tuntumaan”, Esko Mulari sanoo.

Rantatunnelihanke on jaettu kahteen erilliseen vaiheeseen. Hankkeen kehitysvaihe ajoittui vuosille 2012–2013, ja toteutus käynnistyi lokakuussa 2013. Tunneli avataan liikenteelle vuonna 2017.

Case

Tiukat laatuvaatimukset saavutettiin Länsi-Norjan lentokenttäpäällystys­projektissa

Kesäkuussa 2014 saimme päätökseen toisen kiitoradan päällystyksen Stavangerin Solan lentokentällä Länsi-Norjassa. Projekti oli viimeisin useista lähiaikoina toteuttamistamme lentokenttäprojekteista Suomessa ja Norjassa. Saimme työn valmiiksi vain yhdeksässä päivässä ja saavutimme työlle asetetut erittäin tiukat laatuvaatimukset. ”Työ oli intensiivistä. Alihankkijat mukaan lukien meitä oli projektissa mukana 75 henkeä. Työskentelimme vuoroissa – kellon ympäri”, kertoo Åsbjørn Skrettingland, Lemminkäisen Länsi-Norjan toimintojen johtaja.

Lentokenttäprojektit ovat monimutkaisia, ja niihin liittyy tiukkoja tiiviys-, stabiilius- ja kulutuksenkestävyysvaatimuksia. ”Meidän oli laadittava asfalttiresepti, joka täyttää kaikki nämä vaatimukset ja takaa pinnan kestävän ainakin 12 vuotta, jotta varmistamme kiitoradan päällysteen korkean laadun”, Skrettingland toteaa. Vilkas lentokenttä pidettiin avoinna liikenteelle rakentamisen ja päällystyksen ajan, ja teimme tiivistä yhteistyötä asiakkaamme, Avinorin, kanssa. Avinor on valtion osakeyhtiö, joka toimii Norjan liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa ja jonka vastuulla on 46 valtio-omisteista lentokenttää.

Turvallisuus on toiminnassamme aina etusijalla, mutta lentokenttäprojekteissa turvallisuusvaatimukset ovat omaa luokkaansa. ”Meidän on kautta linjan keskityttävä erittäin 'puhtaaseen' toimintaan, eli esimerkiksi pikkukivet on poistettava lentokoneiden moottorien tai rungon vaurioitumisen estämiseksi. Lisäksi meillä oli varasuunnitelmat kaluston poistamiseksi mahdollisen seisokin sattuessa, jotta pystyimme varmistamaan, että kiitorata pysyi aina auki”, sanoo Skrettingland.

Vaikka toimitetun työn loppuarviointia ei vielä ole saatu, olemme saaneet erittäin positiivista palautetta Avinorilta. ”Olemme itse erittäin tyytyväisiä projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen, ja Avinor on viestittänyt olevansa tyytyväinen koko projektiin”, toteaa Skrettingland. Olemme omalta osaltamme varmistaneet, että lennot pääsevät nousemaan ja laskeutumaan turvallisesti.


Case

Yksi meri - monta maisemaa

Rakennamme eri puolilla Helsinkiä uusia koteja sekä toimitiloja. Kohteita on tarjolla moneen erilaiseen tarpeeseen ja sijainti vaihtelee luonnon helmasta keskustan vilinään. Useimmille kohteille yhteistä on meri. Merellinen aluesuunnittelu ja keskustarakentamisen haasteiden ratkaisut ovat ydinosaamistamme. Nykypäivän asuinalueiden suunnittelussa ihmisten arki on keskiössä; palvelut, kulkuyhteydet, harrastusmahdollisuudet ja työpaikat sijaitsevat asuinalueiden yhteydessä. Uusien asuinalueiden rakentamisessa pystymme toteuttamaan innovatiivisia ratkaisuja jätteenkierrätyksen, autopaikoitusten ja pihojen viihtyisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta.

Jätkäsaaren uusi merellinen asuinalue

Jätkäsaaresta on tullut kantakaupungin uusi merellinen kaupunginosa, joka tarjoaa vuoteen 2025 mennessä kodin 17 000 ihmiselle. Rakennamme siellä Saukonpaaden korttelin, jonne nousee laadukkaita kerrostaloja ja pienkerrostaloja. Vuonna 2013 käynnistimme ensimmäisen neljästä kohteestamme, Asunto Oy Merituulen, rakennustyöt. Vuonna 2014 jatkoimme rakentamista Ruorin, Kompassin ja Loiston osalta. Talot ovat seitsemänkerroksisia, ja kussakin on 50 asuntoa. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet ja merellinen maisema. Kerrostaloissa on viilennysjärjestelmä, jonka avulla asukas voi itse laskea huoneiston lämpötilaa muutamia asteita kesälläkin. Jätkäsaaren jätteet kerätään Rööri-putkijärjestelmällä, mikä vähentää huoltoautoliikennettä alueella.

Kauaskantoisia ratkaisuja Töölönlahdella

Rakensimme vuosina 2011–2014 Töölönlahden paraatipaikalle uusia toimitiloja. Junaradan varteen 2012 valmistuneen Alma Median talon jatkeeksi vuonna 2014 valmistuivat EY:n toimitalo sekä KPMG:n toimitalo. KPMG:n talo on värikäs katseenvangitsija, jonka mutkittelevalla julkisivulla on pituutta 200 metriä. Kaikki uudet toimitilat edustavat laadukasta ja ajatonta arkkitehtuuria.

Töölönlahdella myös asutaan. Vuonna 2013 valmistuneen Asunto Oy Aallon jälkeen toukokuussa 2014 valmistui 15 asunnon Alvar, kesäkuussa Arietta. Asunnot on tehty vaativaan makuun sopivaksi vuodenajasta riippumatta. Kaikki Töölönlahden talot täyttävät kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin kriteerit.

Neljän korttelin kokonaisuus Vuosaareen

Rakennamme Vuosaareen, Pauligin vanhalle paahtimotontille viihtyisän kokonaisuuden, johon valmistuu yhteensä 22 asuinkerrostaloa ja koteja noin 2 000 ihmiselle. Kahvikorttelin rakennustyöt alkoivat vuonna 2011, ja talot valmistuvat sinne vaiheittain vuoteen 2022 mennessä.

Alueen talot rakennetaan korttelimaisesti, ja niiden sisäpihoista tulee suojaisia ja turvallisia. Asuntojen pysäköintipaikat sijaitsevat pihakannen alla, ja pysäköintitiloista pääsee hissillä omaan kerrokseen. Kahvikortteli sijaitsee uimarannan ja venesataman läheisyydessä. Alueella on erinomaiset ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet sekä metroyhteys Helsingin keskustaan.

Vuoden 2014 aikana alueella valmistui Asunto Oy Paahtaja ja Kahvipannun perustustyöt käynnistyivät. Myös 13-kerroksisen Kahvimyllyn rakennusvaiheet etenivät vuoden mittaan aikataulussa.


Case

Kivisydän lisää Oulun keskustan viihtyisyyttä ja turvallisuutta

Rakennamme Oulun keskustan alle Kivisydän-pysäköintilaitoksen, jonka avulla ydinkeskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa niin jalankulkijoille kuin yksityisautoilijoillekin. Samalla kaupunkikuvasta vapautuu tilaa kaupunkilaisten käyttöön.

Kivisydän laajentaa Oulun kaupallista keskustaa ja parantaa ydinkeskustan pysäköintitilannetta. Autojen pysäköinti maan alle mahdollistaa keskustan kortteleiden täydennysrakentamisen, puistoalueiden kehittämisen ja Rotuaarin kävelyalueen laajentamisen. Pysäköintiliikenteen ja huoltoajojen siirtäminen maan alle parantaa merkittävästi keskustan laajenevan kävelyalueen toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Hyvällä suunnittelulla varmistimme, että liikenne ja lähikiinteistöt voivat toimia urakan aikana mahdollisimman normaalisti.

Noin 30 metrin syvyyteen Oulun keskustan alle louhittavasta Kivisydämestä tulee modernia tekniikkaa hyödyntävä korkealuokkainen 900 auton pysäköintilaitos. Se edustaa toiminnallisuudessaan, turvallisuudessaan ja viihtyisyydessään pysäköintilaitosten huippua. Pysäköintilaitoksen alapuolelle rakennamme huoltokadun, jonka varteen sijoittuvat neljän kiinteistön huoltotilat.

Aloitimme pysäköintilaitoksen rakennustyöt kesällä ja talotekniset työt loppusyksystä. Louhinta- ja lujitustyöt valmistuvat vuoden 2015 alussa. Rakentaminen on aikataulussa, ja hanke valmistuu syksyllä 2015.

Case

Kehitämme oppimisympäristöjä

Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme kouluja elinkaarimallilla Kuopiossa ja Oulussa sekä Pudasjärvellä. Tällaisissa hankkeissa katse on suunnattava kauas: millainen ympäristö tukee uusia tiedonhankinnan menetelmiä, virtuaalioppimista ja yhteistoiminnallisuutta? Mietimme jo suunnitteluvaiheessa, miten voimme rakentaa parhaat olosuhteet oppimiselle ja opettamiselle sekä koulujen moniammatilliselle yhteisölle.

Elinkaarimallissa rakentaminen laajenee kokonaisvaltaiseksi pitkän aikavälin palveluksi. Suunnittelemme ja rakennamme kohteet huolellisesti ja pidämme tilat kunnossa 25 vuoden elinkaarivastuun ajan. Elinkaarirakentajan täytyy ymmärtää omistajan tarpeiden lisäksi käyttäjien tarpeet. Siksi teemme tiivistä yhteistyötä käyttäjien ja suunnittelijoiden kanssa sekä hyödynnämme oppimisympäristöjen suunnittelussa pedagogiikan erikoisasiantuntemusta.

”Mietimme, miten kaikki toimii, miten kouluissa jaetaan tulevaisuudessa tietoa sekä kuinka projektin aikatauluja ja kustannuksia hallitaan. Huomioimalla käyttäjien tarpeet kaikissa vaiheissa rakennamme myös pitkän kumppanuuden vaatimaa luottamusta”, kuvailee Lemminkäisen elinkaarihankkeiden liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen.

Syksyllä 2014 valmistunut Oulun Kastellin monitoimitalo on oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus niin lähialueen kuin koko kaupungin asukkaille. Talossa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio ja aikuislukio sekä kansalaisopisto, kirjasto ja nuorisotilat. Rakennus on suunniteltu moderniksi yhteisölliseksi oppimisympäristöksi, jossa on huomioitu tulevaisuuden oppimis- ja opetusympäristöjen vaatimukset monin tavoin. Tilat ovat muunneltavia ja rakenneratkaisut kestäviä ja pitkäaikaisia. Kastelli sai ensimmäisenä kouluna Pohjoismaissa Gold-tason LEED for Schools -sertifikaatin. Monitoimitalo voitti myös RIL-palkinnon Suomen Rakennusinsinöörien Liiton vuotuisessa kilpailussa.

Tällä hetkellä rakennamme Pudasjärvelle Poroputaan alueelle hirsikoulua, joka on määrä ottaa käyttöön kesällä 2016. Se koostuu neljästä eri rakennuksesta, joihin sijoittuvat ala- ja yläkoulut, lukio, kansalaisopisto sekä liikuntasali. Kouluun tulee tilat noin 800 oppilaalle. Suunnittelun ja rakentamisen lisäksi rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat vastuullamme 25 vuoden palvelujakson ajan.

Case

Parannusta Espoon liikenneyhteyksiin

Rakennamme Espooseen Turveradantien, Turunväylän yli kulkevan pääajoyhteyden, joka yhdistää Leppävaaran, Mankkaan ja Tapiolan alueet. Turveradantie yhdistetään Turunväylään samaan urakkaan kuuluvalla Turvesolmun eritasoliittymällä. Urakka sisältää mittavat maarakennus- ja kunnallistekniset työt sekä kuuden uuden sillan rakentamisen.

Turvesolmu ja Turveradantie ovat Espoon kaupungin kaikkien aikojen suurin yksin rahoittama erillisprojekti, joka työllistää satoja ihmisiä. Lähes kaikki urakkaan sisältyvät työt ovat infrarakentamisemme ydinosaamisaluetta. Urakkaan kuuluu muun muassa louhintaa, murskausta, pilaantuneen maan käsittelyä, paalutusta, stabilointia sekä päällystämistä. Parannamme myös alueen meluntorjuntaa asutukselle aiheutuvien meluhaittojen pienentämiseksi.

Turveradantie parantaa merkittävästi paitsi Espoon sisäisiä liikenneyhteyksiä, myös yhteyksiä pääkaupunkiseudun päätieverkostoon. Vuonna 2030 Mankkaantien ja Sinimäentien välillä on arvioitu kulkevan noin 9 800 henkilöajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisestä rakentamattomasta alueesta tulee kaupunkimaisempi, ja Turveradantien varteen on suunniteltu myös ostoskeskuksen rakentamista.

Vuonna 2014 työmaalla aloitettiin paalutukset ja siltojen valut. Työmaa valittiin Rakennusteollisuus RT:n vuoden 2014 paalutustyömaaksi. Perusteena palkinnolle olivat muun muassa hankkeen erittäin haasteelliset pohjaolosuhteet. Päällystäminen, kiveysten ja meluseinien rakentaminen sekä vihertyöt alkavat keväällä 2015. Urakka valmistuu vuoden 2015 lopulla.

Case

Eduskuntatalo peruskorjauksella nykyaikaan

Aloitimme Eduskuntatalon päärakennuksen peruskorjauksen keväällä 2015. Työ jatkuu syksyyn 2017. Remontin ajaksi eduskunta muuttaa Sibelius-Akatemian rakennukseen, jonka konserttisalin muutimme talven 2014–2015 aikana täysistuntosaliksi.

Eduskuntatalo on valmistunut vuonna 1931. Sen päärakennukseen ei ole aiemmin tehty täydellistä peruskorjausta. Esimerkiksi talotekniikka on alkuperäinen, kellaritilat ahtaat ja sisätilat ja julkisivut portaineen peruskorjauksen tai entisöinnin tarpeessa.

Meillä on vahva kokemus teknisesti vaativista, monipuolisista ja laajoista korjausrakentamisen kohteista. Varmistamme, että urakka toteutetaan kokonaisuudessaan laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja aikataulun mukaisesti.

Kun korjaustyöt ovat valmiit, eduskunta saa käyttöönsä täysin entisöidyt ja energiatehokkaat tilat. Myös esteettömyys paranee, kun eteläinen hissitorni uusitaan niin, että tilaan mahtuvat isommat hissit sekä tavarahissi.

Urakan vaativimpia osuuksia on kellaritiloissa olevan ahtaan putkitunnelin laajentaminen, mikä edellyttää louhintoja tärinäherkällä alueella.

”Sekä kohde että hanke ovat maassamme ainutlaatuisia monin tavoin. Eduskuntatalo on uniikki, osa kansallisomaisuuttamme, ja julkisuuden kohteena jatkuvasti. Museaalinen suojelu asettaa omat haasteensa. Vuodenajat ja kosteusolosuhteet vaihtuvat hankkeen aikana, mutta sisätilojen käyttöolosuhteiden on oltava koko ajan siinä kunnossa, että taideteokset ja erikoiskäsitellyt pinnat eivät kärsi. Ison kohteen aikataulu on myös haaste: siksi valitsimme toimittajan hyvissä ajoin, jotta voimme varmistaa yhteisen selkeän näkemyksen yksityiskohdista jo ennen työhön ryhtymistä”, sanoo projektinjohtaja Hannu Peltonen eduskunnasta.


 

Case

Uusi putoamissuojain helpottaa työtä, turvallisesti

Pyrimme työturvallisuudessa jatkuvasti kohti RT:n nolla tapaturmaa -tavoitetta ja kiinnitämme erityisesti huomiota suojavälineiden käyttöön. Kehitimme Helsingin Kahvikorttelin työmaalla uuden putoamissuojaimen, Sami-seipään. Se on tarkoitettu käytettäväksi elementtikerrostalojen muotitustyössä, jossa lautamuotit asennetaan kerroksen tai lohkon ympärille elementtien valua varten. Kun työtä tehdään korkealla, kerros kerrokselta edeten, toimivien ja turvallisten suojaimien käyttö työn jokaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää.

Innovaation isä, Lemminkäisen työpäällikkö Sami Saarinen kertoo, että Sami-seipään avulla yhden työntekijän turvallinen työskentelyala pitenee jopa 20 metriin, kun se perinteisillä putoamissuojaimilla on kolmisen metriä. Tämä helpottaa työn tekemistä ja nopeuttaa tuotantoa huomattavasti.

Yhdessä rakentamisen työturvallisuusratkaisuihin erikoistuneen Vepe Oy:n kanssa kehitimme idean pohjalta seinäelementteihin jo tehtaalla asennettavan holkin, johon Sami-seiväs työmaalla asetetaan. Putoamissuojan käyttöön tarvitaan kaksi seivästä, jotka sijoitetaan kerroksen vastakkaisille laidoille. Seipäät yhdistetään Lifeline-liinalla, johon työntekijöiden valjaat kiinnitetään.

Työpinta-ala kasvaa

Työntekijä pystyy helposti liikkumaan uuden putoamissuojaimen avulla.

”Lifelinessa voi olla turvallisesti kiinni kaksi miestä, jolloin heidän työpinta-alansa yltää 400 neliömetriin. Näin lohkon molemmat puolet on mahdollista muotittaa samaan aikaan”, kertoo Sami Saarinen.

Uutta suojainta käytetään mahdollisuuksien mukaan muillakin Lemminkäisen asuntorakentamisen työmailla.


 

Case

Massastabilointia meren äärellä

Helsingin uuden merellisen asuinalueen, Jätkäsaaren, edustalla siirrettiin vuosina 2012–2014 laivaväylää. Laivaliikenne Jätkäsaaressa sijaitsevaan Länsiterminaaliin on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, joten liikenteen turvallisuus ja aikataulujen pitävyys edellyttivät uutta väylälinjausta.

Merenpohjaa ruopattiin uutta väylää varten, ja stabiloimme ylösnostettuja maamassoja jatkokäyttöä varten. Koska ruoppausmassat olivat lievästi pilaantuneita ja sisälsivät muun muassa raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, niitä ei saanut sijoittaa mereen, vaan massat oli sijoitettava maalle.

Siirsimme ruoppausmassat, joita oli vajaa 40 000 m³, niitä varten rakennettuihin altaisiin Jätkäsaaren rantaan. Stabiloimme massat käyttämällä eri sideaineita. Hyödynsimme sideaineina muun muassa Helsingin Energian sivutuotteita, kuten kivihiilen poltosta syntyvää lentotuhkaa ja savukaasujen pesusta jäävää rikinpoiston lopputuotetta. Asiakkaan pyynnöstä testasimme sideaineena myös Virosta toimitettua palavan kiven tuhkaa. Tulosten mukaan se toimii sideaineena yhtä hyvin kuin kivihiilen lentotuhka.

Rakennusviraston ja asiakkaamme Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran kanssa pääsimme urakassa lopputulokseen, johon kaikki olivat tyytyväisiä. Kaupunki voi hyödyntää kiinteytettyjä ruoppausmassoja täyteaineena esimerkiksi meluvalleissa tai kaatopaikoilla. Näin syntyy vähemmän jätettä ja tarvetta neitseellisten raaka-aineiden käytölle.

Case

Uusioasfaltin käyttö kasvussa Tanskassa

Uusioasfaltin käyttö Tanskassa nousi 26 prosenttiin koko asfaltintuotannostamme vuonna 2014.

Tanskassa vanhojen murskattujen asfalttipäällysteiden käyttäminen uudessa päällysteessä on kasvanut merkittävästi. Nykyään noin 20 prosenttia Tanskan uudesta asfaltista tuotetaan kierrätysasfalttia hyödyntäen.

Yksi työmaistamme, jossa käytimme paljon uusioasfalttia tien pohjakerroksissa vuonna 2014, oli Silkeborgin kaupungin ympärille rakennettu uusi moottoritie. Aloitimme päällystystyöt kohteessa vuonna 2013 ja tie otettiin käyttöön syksyllä 2014. Urakan kokonaisasfalttimäärä oli noin 240 000 tonnia. Asiakkaana hankkeessa oli Tanskan tielaitos.

Kestävää uusioasfalttia

Tavallisesta asfaltista 95 prosenttia on kiviaineksia ja 5 prosenttia asfaltissa sideaineena käytettävää bitumia. Vanhan asfaltin kierrättäminen säästää arvokkaita luonnonvaroja ja vähentää tarvetta kalliille bitumille ja suurille määrille murskattua kiveä. Se myös vähentää asfalttituotannon hiilidioksidipäästöjä.

Lähtökohtaisesti kaiken vanhan asfaltin voi kierrättää kokonaisuudessaan uudeksi kestäväksi ja laadukkaaksi päällysteeksi.

Case

Opimme yhteisistä pelisäännöistä verkkokoulutusohjelman avulla

Noudatamme kaikessa toiminnassamme Lemminkäisen hyvän liiketavan periaatteita. Ne varmistavat, että noudatamme lakeja ja normeja jokaisessa toimintamaassamme. Hyvän liiketavan periaatteet koskettavat meitä kaikkia. Niiden ja muiden yhteisten ohjeiden avulla varmistamme, että kaikki tekemisemme tukevat Lemminkäisen tavoitteiden saavuttamista eli kilpailukykymme, kannattavuutemme ja taloudellisen asemamme parantamista. Hyvän liiketavan periaatteet koskettavat myös yhteistyökumppaneitamme.

Henkilöstötutkimuksemme ovat osoittaneet, että osa lemminkäisistä on epävarma siitä, miten hyvän liiketavan periaatteita pitäisi käytännössä hyödyntää. Tästä syystä aloitimme syksyllä 2014 hyvän liiketavan periaatteiden verkkokoulutuksen koko henkilöstöllemme. Koulutuksen tarkoituksena oli opettaa meitä soveltamaan hyvän liiketavan periaatteita päivittäisessä työssämme ja toimimaan yhteisten pelisääntöjen mukaisesti myös ristiriitatilanteissa.

Koska kaikki lemminkäiset eivät tee töitä tietokoneen ääressä, verkkokoulutus järjestettiin kahdella tavalla. Toimihenkilöt tekivät koulutuksen itsenäisesti, ja työntekijöille järjestimme ryhmätilaisuuksia työmailla esimerkiksi viikkopalaverien yhteydessä.

Tavoitteenamme oli, että vuoden 2014 loppuun mennessä jokainen lemminkäinen on tehnyt koulutuksen. Poikkeuksen muodostivat tietyt kausityöntekijät, jotka suorittavat koulutuksen, kun palaavat töihin vuonna 2015.

Olemme saaneet koulutuksesta hyvää palautetta. Verkkoympäristö on helppo tapa perehtyä asioihin, ja yhteisten sääntöjen läpikäyminen lisäsi myös yhteenkuuluvuuden tunnetta konsernissa. Jatkossa koulutus toistetaan vuosittain ja verkkokoulutusta hyödynnetään myös muiden yhteisten ohjeiden ja pelisääntöjen jalkauttamisessa.


 

Case

Päällystykseen erikoistunut laboratorio

Keskuslaboratoriomme Tuusulassa, Suomessa, palvelee Lemminkäisen liiketoimintaa ja asiakkaitamme eri toimintamaissamme. Laboratorion erikoisosaamisala on infrarakentaminen, erityisesti päällystystoiminta.

Päällystysasiakkaamme, kuten esimerkiksi Ruotsin liikennevirasto, edellyttävät testaustoiminnalta korkeaa laatua ja ehdotonta luotettavuutta. Siksi keskuslaboratorio ja sen alaisuudessa toimiva Oulun aluelaboratorio ovat hakeneet ja saaneet akkreditoinnin tietyille asfalttitesteilleen. Akkreditointi, laboratorioiden sertifiointi (SFS-EN ISO 9001:2000) sekä tuotteiden CE-merkinnän edellyttämät ulkopuoliset auditoinnit takaavat tulosten pätevyyden.

”Akkreditointi tarkoittaa CE-merkkiä tiukempaa valvontaa. Se on virallisen tahon takuu sille, että toimintamme on luotettavaa ja riippumatonta sekä raporttimme päteviä”, sanoo Lemminkäisen tuotekehityspäällikkö Nina Orttenvuori.

Uutta käyttöä asfalttituotteille

Laadunvalvonnan lisäksi laboratorio kehittää ja parantaa asfalttituotteita sekä etsii niille uusia käyttömahdollisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi kierrätysasfaltti ja polymeerimodifioitu bitumi eli arkikielellä kumibitumi, jota tuotamme tiekäyttöön ainoana Suomessa.

”Pitkä kokemuksemme polymeerimodifioinnista erityisen vaativien kohteiden päällysteissä hyödynnetään nyt myös muiden väylien ja lentokenttien päällystesideaineissa. Näin olemme voineet pidentää päällysteen ikää ja säänkestävyyttä”, Orttenvuori kertoo.

”Vanhan asfaltin kierrätys on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Kierrätysasfalttina tunnettu asfalttirouhe on noussut tärkeäksi asfaltin raaka-aineeksi. Siksi vanhan asfaltin ominaisuudet on tutkittava ja tunnettava hyvin, kun uusia reseptejä suunnitellaan. Tässä työssä laboratoriotesteillä on tärkeä rooli. Tuotanto on hyvin valvottua ja tuotteita testataan säännöllisesti. Asiakkaan ei tarvitse pelätä laaturiskiä”, tutkimuspäällikkö Vesa Laitinen Lemminkäiseltä kertoo.

Lemminkäisellä on jokaisessa toimintamaassa päällystealan laboratorio. Suomen laboratorioiden lisäksi myös Latvian, Liettuan, Viron ja Ruotsin laboratoriot on akkreditoitu.